Lähdin kahden koirani (Koirat olivat isoja, toinen musta ja toinen valkoinen) kanssa ulos. Tiesin että koirat olivat pomminvarmoja ja pystyin hallitsemaan niitä pienilläkin eleillä, joten kuljin läpi pienen kylän, joka oli täynnä rikkaiden asuntoja vierivieren. Kaikki talot olivat valkoisia ja niistä tuli mieleen jonkin lämpimän maan rakennustyyli. Kadut olivat aika ahtaita ja kiemuraisia ja portaita oli paljon. Luotin kuitenkin koiriini ja tiesin ettemme kohtaisi ongelmia matkallamme.
Yhdet portaat alas kuljettuamme, vastassa oli vanha mies kahden koiransa kanssa. Otin koirani lyhyemmille hihnoille, sillä en tiennyt miten toiset koirat näihin suhtautuisi. Ohittaessa kaikki koirat olivat hiljaa ja menivät nätisti ohi, mutta papparainen alkoi huutelemaan että tappajakoirani pitäisi lopettaa. Pysähdyin ja kysyin että minkä ihmeen takia. Papparainen väitti kivenkovaa koirien hukkuneen ja rähjänneen ohituksen aikana, vaikka tiesin vallan hyvin ettei näin ollut käynyt. Vieressä seisoi kaksi nuorempaa tyttöä joilta pappa pyysi vahvistusta ja kummatkin olivat sitä mieltä että kyllä ne vähän haukahtivat. Samalla kun tytöt puhuivat sanoi papparainen ”nyt ne taas haukku”. Katsoin epäuskoisena kolmikkoa ja omia koiriani jotka rauhallisesti seisoivat vieressäni. Papparainen alkoi taas kertomaan miten vaarallisia koirani ovat, joten kävelin papan luokse ja löin tätä muutaman kerran naamaan. Tämän jälkeen lähdin jatkamaan matkaani.
Pääsimme pellolle metsän reunalla ja päästin koirat vapaaksi ja päätin testailla kuinka hyvin ne tottelevat, vaikka jo tiesinkin että ne ovat koko ajan hallinnassa. Kaverini ilmestyi myös paikalle ja samalla kun käskin koirien maata paikoillaan, näin metsässä jonkin polvenkorkuisen otuksen juoksemassa. Se näytti aika ihmismäiseltä, mutta päänä sillä näytti olevan pehmolelumainen kengurunpää. Muutenkin koko olento oli aika pehmolelumainen. Juoksennellessaan se mutisi koko ajan jotakin. Huusin sille ja se vaihtoi suuntaansa ja lähti juoksemaan meitä kohti. Lähdimme juoksemaan karkuun sitä ja yritin usuttaa koirat sen kimppuun, mutta koirani olivat liian hyväntahtoisia ja päättivät vain nuuskia peltoa ja leikkiä keskenään. Juoksimme kaverini kanssa bussiin joka oli pysäköity pellon viereen. Otus juoksi meidän perässä bussiin ja peruutimme bussin perälle sitä karkuun. Kun se tuli lähemmäs, potkaisin sen takapenkkien alle. Nyt jo ehdin kysyä siltä mikä se on ja mitä se haluaa. Makoillessaan penkin alla, otus kertoi olevansa lajia joka piilottelee pipareita joka paikkaan ja joka saa joulumielen ihmisille. Kaverini ja minun mielestä tämä kävi järkeen ja uskoimme otusta. En sitlti luottanut siihen ja halusin että se pitää etäisyyttä minuun.
Kohta bussin ovista juoksi 10 samanlaista pikkuotusta meitä kohti ja vaikka tiesinkin että ei niistä harmia ole, niin en halunnut niiden tulevan lähelle. Potkin siis kaikki lähelle tulevat kauemmaksi. Otusten jälkeen bussiin tuli ihmisiä ja tiesin että he olivat jonkun vastapuolen jalkapallotiimin edustajia. Otukset muuttuivat kissoiksi jotka silti osasivat puhua ja joillakin niistä oli vaatekappaleita. Kissat yrittivät hyökätä minua ja kaveriani päin, mutta saimme pidettyä ne hyvin loitolla. Välissä tapahtui jotain, mutta bussin lähdettyä liikkeelle, ainoa määrämpäämme oli mennä katsomaan läheisen kentän jalkapallo ottelua ja katsomaan oliko heillä pallo millä pelata.